Sissin jalanjäljissä

Toinen päivämme Wienissä on kääntynyt kohti iltaa ja huomenna on luvassa siirtyminen kohti Salzburgia. Tänään olemme kierrelleet Sissin palatsia ja tiluksia eli tutustunut Schönbrunniin. Olemme saaneet siis kokea hetken tunteen siitä, millaista on olla kuin Sissi ja käyskennellä hulppeissa olosuhteissa.
 

Schönbrunnin palatsi edestä (yllä) ja takaa (alla)

Schönbrunissa eli The Sissin linnassa kaikki oli niin kaunista ja upeaa että olen (kai myös Hilda) vain tuijotellut kaikkea haltioitunut ilme kasvoillaan. Schönbrunnin palatsi on upea ja linnaan ympäröivät puutarhat varmaan monien hehtaarien suuruiset, (sitä tarkempaa hehtaarimäärän kuvaukseen metsäalan taitoni eivät liitä)

Gloriette (johon liittyvän tarinan Hilda tietäisi, minulta se meni ohi)

Kuin Salainen puutarha.-

Hankimme päiväksi Classic Passin, jolla pääsimme linnan sisätiloihin, puutarhaan, pensaslabyrinttiin sekä jonkun Josephin rakentamalle kunniamerkille, joka kantaa nimeä Gloriette. Palatsin sisätilat loistavat kultaa ja mukaansa kierrokselle sai nauhurin, jonka kautta pystyi kuuntelemaan mielenkiintoisia yksityiskohtia huoneista ja historiasta. Tämä oli mukavaa vaihtelua opastetuille kierroksille, joista Krakovan suunnalla saimme jo kerraksemme. Saimme myös eräässä huoneista nauttia nauhurin välityksellä musiikista, joka tempaisi meidät hetkeksi tanssiaisen syövereihin. Aamulla satoi, mutta onneksi päivällä ilma kirkastui ja pääsimme käyskentelemään puutarhassa. Päivä on ollut mukava ja Schönebrunn todella näkemisen arvoinen! Päivä oli kuin paluu pikkutytön prinsessaunelmiin.

Siinä ne Sacher-leivokset ovat ja Hildan apfelstrudel (joka ei ollut paras mahdollinen...)

Illalla tapasimme sovitusti suomalaisen kaveripariskunnan, ihanan avioparin Etelä-Suomessa, joka on myös reilaamassa. Kävimme nauttimassa Sacher-leivokset eräässä keskustan kahviloista. Tämä aviopari tiesi myös budjettimatkailijoille soveltuvan vaihtoehdon: tutustua kaupunkiin raitiovaunuilla, jotka tekivat sopivan kierroksen tärkeimpien rakennusten lähellä. Astuimme raitiovaunuun ja tajusimme, että olimme Hildan kanssa olleet jossain ihan väärissä paikoissa Wieniä: näkemättä on jäänyt vaikka ja mitä!

Wieniin tämä kaksi päivää ovat kyllä olleet todellinen pikavisiitti, tänne voisi tulla uudestaan ja ehkäpä myös isomman rahapussin kanssa. Wien on myös iso, ehkäpä liian iso tälle pikku-Tildalle.

 Täytyypä mainita, että ilokseni törmäsimme myös Itävallan mäkimaajoukkueeseen, joiden kuva koristi pankin ikkunaa ;). Hetki piti tietysti ikuistaa.

Terkuin: Tilda, jonka pitää mennä pakkaamaan TYPERÄ ja liian PAINAVA rinkka ( Ei itse rinkassa mitään vikaa ole, päinvastoin se on erittäin hyvä. Hennot hartiani vain ovat eri mieltä sen kantamisesta...)