Krakova-Wien

Juna saapuu laiturille: kaikki reilaajat ryntaavat etsimaan omaa vaunuaan

Voi yojuna sentaan! Olisittepa vaan nahneet meidan ilmeemme kun astuimme sisaan Krakova-Wien yojunan vaunuumme. Ensinnakin, konnari vei otti meilta matkaliput, totesi "see you in the morning" ja ohjasi meidat vaunuun kadoten itse laukkujemme kanssa. Jarkytyksesta toivuttuamme etsiydyimme omaan osastoomme, jossa jouduimme kokemaan tuon mielenliikutuksen jalleen: osasto oli pienenpieni koppero, johon oli ahdettu kolme sankya kummallekin seinalle. Tilaa liikkua ei juuri ollut ja sangyt olivat kovia, mutta onneksi matkaseuraksemme ilmestyi mukava puolalainen rouva ja saksalainen nuoripari, jotka olivat itse asiassa sattuneet olemaan kanssamme samassa ryhmassa Auschwitzin kierroksella.

  

 

Yo meni kuitenkin ihan mukavasti, omalta osaltani tosin hieman vahilla unilla. Aamu toi meidat Wienin Westbahnhoffille, josta jatkoimme pienen evastauon voimin hostelliimme. Jatettyamme rinkat sailoon lahdimme kiertelemaan kaupunkia ja ihmettelemaan Puolan jalkeen superkalliilta tuntuvia hintoja. Vahan meinasi harmittaa kun tajusimme jokaikisen museon ja nahtavyyden maksavan useampia euroja. Pakko oli vain sitten kylmasti paattaa pari kohdetta jotka haluamme nahda, silla reissua ja menoja on viela jaljella.

Osa Hofburgin palatsia

Hofburgin pihalta: takana osittain nakyvissa perhosnayttely

 Aloitimme kavelyretkemme Hofburgin palatsin puutarhasta ja sisapihalta. Turha varmaan mainitakaan, mutta paikka oli komea ja todella hulppealtahan nuo puitteet nayttivat. Loysimme itsemme lopulta keisari Joseph I:n rakennuttamasta kasvihuoneesta joka oli taynna eksoottisia perhosia. Kauniita olivat!

 Seuraavaksi suuntasimme Krakovasta ostamani Wien-matkaoppaan neuvojen mukaisesti eraaseen nurkkaravintolaan, joka oppaan mukaan on halpa ja herkullinen. Oikeassapa tuo oli, silla wieninleike ja perunat maistuivat kylla aivan alyttoman hyvalta - eivatka olleet hinnalla pilattuja.

 

Ruoan jalkeen vaapuimme kyllaisina laheiseen vuonna 1775 avattuun Augartenin puistoon, joka on muuten Wienin vanhin barokkiajan puisto. Puisto oli kaunis, vaikka siella seisoikin kaksi Hitlerin aikoinaan rakennuttamaa tornia. Nämä "Flaktürme" -nimella kulkevat tornit rakennutettiin alunperin ilmatorjuntatorneiksi, varastoiksi ja vahtitorneiksi. Torneja on kaupungissa yhteensa kuusi (kolme paria) ja niita on kuulemma yritetty purkaa siina kuitenkaan onnistumatta. Hirveita rumiluksia kylla...

 Puistokaynnin jalkeen harhailimme viela Praterin huvipuistoon, jossa nautimme huvittelutunnelmasta ja kavimme ajelulla 117 vuotta vanhassa maailmanpyorassa. Kaiken taman kavelyn jalkeen oli kylla mukava palata hostellille ja majoittautua!